Maamme yleisin maalaji, moreeni, on sekalajitteista kivimurskaa, jossa esiintyy kaikkia raekokoja savesta lohkareisiin. Se on syntynyt jäätikön kallioperästä irrottamasta, murskaamasta ja hiomasta kiviaineksesta. Siihen on sekoittunut myös kallioperän rapautumistuotteita ja jääkautta edeltävän maaperän aineksia. Moreeni sisältää vanhaa rapaumaa runsaimmin Keski-Lapissa eli samalla alueella, missä rapakalliotakin on säilynyt moreenin alla yleisimmin (kts. rapautuminen).

Vanhasta maaperästä peräisin olevien lajittuneen aineksen laattojen ja linssien lisäksi moreeni voi sisältää myös lajittunutta ainesta, joka on sekoittunut moreeniin kulkeutumis- ja kerrostumisolosuhteissa. Rapautumattoman, tuoreen kiviaineksen runsaus viittaa kuitenkin siihen, että varhaisempien jääkausien virtaukset kuluttivat huomattavan osan vanhasta rapaumasta, joten viimeisen jääkauden aikana kulutus pääsi kohdistumaan rapautumattomaan kallioon. Moreenin alkuperäinen muuttumaton väri (harmaan eri vivahteet) vastaa Suomen kallioperän mineraaleista niiden esiintymissuhteessa jauhetun seoksen väriä. Moreenin peitossa on yli 50% maapinta-alastamme. Lisäksi sitä on pohjamaana savikoiden ja soiden alla. Kulkeutumistapansa mukaan moreenit jaotellaan pohjamoreeniksi ja ablaatiomoreeniksi