| GTK/ Tietoaineistot/ Maaperäkartan käyttöopas/maaperä ja maalajit |
Moreenikerrostumat
Pohjamoreeni
Mannerjäätikön pohjaosissa kulkeutunut moreeni kerrostui pohjamoreenina, joka peittää melko yhtenäisenä kerroksena kallioperää ja tasoittaa sen epätasaisuuksia. Paikoin pohjamoreenia kuitenkin kerrostui paksuina laaja-alaisina laattoina tai virtaviivaisina selänteinä (drumliinit), joita voidaan pitää itsenäisinä moreenimuodostumina. Yleensä kohoumille kerrostui vähemmän moreenia kuin laaksopaikkoihin. Veden peittämillä eli subakvaattisilla alueilla rantavoimat huuhtoivat kohoumien rinteiltä ohuen moreenipeitteen kokonaan tai osittain pois, jolloin kalliopinta paljastui tai moreenin kivistä muodostui rantakivikoita. Näillä alueilla pohjamoreenipeitteen rikkonaisuus on siis osittain kerrostumisen jälkeisen kehityksen tulos. Jos kohouman lakiosa ulottui ylimmän rannan yläpuolelle, säilyi siellä avokallioiden tai kivikoiden reunustama moreenikalotti (maaperäkartta/valokuva).
|
Drumliinit Voimakkaasti virtaavan, aktiivisen jäätikön alueille, kuten Järvi-Suomeen, Kuusamoon ja pohjoisimpaan Lappiin, syntyi pohjamoreeniaineksesta pitkänomaisia virtaviivaisia selänteitä, drumliineja (maaperäkartta/valokuva), jotka moreenin ohella sisältävät myös lajittuneen aineksen kerroksia. Luonteenomaista drumliineille on kalliosydän, joka sijaitsee useimmiten joko jäätikön tulosuunnan puoleisessa päässä tai keskellä. Drumliinit esiintyvät lähes yhdensuuntaisina viuhkamaisina parvina ja kuvastavat synnyttäneen jäätikön virtauksen luonnetta. Yleistä on myös pienimuotoinen moreenipinnan juovikkuus, vakoutuminen (engl. fluting), jota on drumliinienkin pinnalla. Ilmiönä se on rinnastettavissa silokallioiden uurteisiin. |
|
| < Moreenit | Maaperäkartan käyttöoppaan etusivulle | Ablaatiomoreeni > |
| Paluu tietoarkistoon | GTK:n etusivulle |
