| GTK/ Tietoaineistot/ Maaperäkartan käyttöopas/maaperä ja maalajit |
Jäätikköjokimuodostumat
|
Reunamuodostumat Huomattavia sulamisvesien kerrostamia muodostumia ovat reunamuodostumat, joita Suomessa ovat mm. Salpausselät (I Ss, II Ss ja III Ss) ja Sisä-Suomen reunamuodostuma. Reunamuodostumat syntyivät jäätikön reunan eteen rinnakkaisina deltoina tai sandureina tai niiden yhdistelminä, sanduri-deltoina (maaperäkartta/valokuva). Salpausselät, joista Ensimmäinen ( I SS ) ja Toinen ( II SS ) kulkevat kahtena rinnakkaisena selänteenä Etelä-Suomen poikki, ovat tällaisia kompleksireunamuodostumia. Salpausselkien proksimaaliosissa on moreenia ja usein myös suppia, kun taas distaaliosissa on pääasiassa lajittunutta ainesta, jonka paksuus voi olla useita kymmeniä metrejä. Salpausselkien syntyessä 12 250—11 590 vuotta sitten jäätikön reuna pysyi kummankin reunamuodostuman kerrostuessa paikallaan pari sataa vuotta. Ensimmäinen Salpausselkä syntyi 12 250 —12 050 vuotta sitten ja Toinen Salpausselkä 11 790 —11 590 vuotta. Lounais-Suomeen kerrostunut Kolmas Salpausselkä ja Pielisjärven reunamuodostuma Itä- Suomessa syntyivät 11 400—11 300 vuotta sitten. Sisä-Suomen reunamuodostuma syntyi 11 000 — 10 900 vuotta sitten. |
|
Reunamuodostumien tai harjujen yhteydessä tavattavaa kumpujen ja
selänteiden muodostamaa maastoa kutsutaan kames-maastoksi (valokuva).
Harjuja ja jäätikköjokiaineksen reunamuodostumia saattaa
peittää joko kokonaan tai osaksi vaihtelevan paksuinen moreenikerros.
Reunamuodostumavyöhykkeillä jäätikön reuna liikkui
edestakaisin, jolloin moreenia kerrostui laattoina sekä lajittuneen
aineksen sisälle että muodostuman päälle. Pohjanmaalla
ja Lapissa moreeni taas voi peittää viimeistä jäätiköitymistä
edeltävien jäätiköitymisten aikana kerrostuneita vanhoja
harjuja (maaperäkartta/valokuva).
| < Deltat ja sandurit | Maaperäkartan käyttöoppaan etusivulle | Glasiaalisavet > |
| Paluu tietoarkistoon | GTK:n etusivulle |
