GTK:n logo ylänauhassa
GTK/ Tietoaineistot/ Maaperäkartan käyttöopas

 

Maaperätietojen tarve

 

 
 

Suomi on harvaan asuttuna maana siinä onnellisessa asemassa, että teollistuminen ja urbanisoituminen eivät vielä ole kovin voimakkaasti muuttaneet ja saastuttaneet maankamaraamme. Nykytilanteen säilyttämiseksi ja parantamiseksi tarvitaan yhteiskunnan eri toimialojen käyttöön tiedot maaperästä, joka on tärkeä osa kansallisomaisuudestamme. Maaperän pintaosa muodostaa kasvillisuuden, uusiutuvien luonnonvarojen, kasvualustan. Pohjaveden ja maaperän ainesten ottaminen vaatii tietoja riittävän paksuista maaperän kerroksista.

Alueellisen maankäytön suunnittelun pohjaksi soveltuu hyvin keskimittakaavainen maaperäkartta (1:20 000 tai 1:50 000), minkä havainnollisesti välittämät tiedot maalajeista sekä niiden paksuudesta, levinneisyydestä ja ominaisuuksista hyödyntävät monella tavalla yhteiskunnan eri toimintoja. Huomionarvoista on se, että maaperäkartan hyöty jakautuu pitkälle aikavälille, koska maaperätieto ei varsinaisesti vanhene. Toki sitä voidaan ja pitääkin tarkistaa ja tehdä tarpeen niin vaatiessa entistä yksityiskohtaisempia tutkimuksia. Maaperäkarttojen kysyntä on todettu lisääntyvän sitä mukaan, kun maaperäkartoitus peittää yhtenäisiä aluekokonaisuuksia.

Maaperätietoja tarvitaan eniten seuraavissa toiminnoissa:

Maankäytön suunnittelu ja rakentaminen

Eriasteisessa yhdyskuntasuunnittelussa, seutukaavoituksesta asemakaavoitukseen, tarvitaan tietoja arvioitaessa maaperän soveltuvuutta eri käyttötarkoituksiin, esimerkiksi rakentamiseen, maa- ja metsätalouskäyttöön, luonnonvarojen inventointiin tai virkistystarkoituksiin ja luontomatkailuun. Kaava on alueen maankäytön suunnitelma. Ennen kuin voidaan suunnitella maankäyttöä, on tiedettävä millaista maaperä on alueella, jonka käyttöä ryhdytään suunnittelemaan. Maaperäkartan tietojen perusteella voidaan laatia esimerkiksi maaperän rakennettavuusluokitus sekä suunnitella kulkuväylien ym. rakentamisen vaihtoehtoja.

Maa- ja metsätalous

Suomen maa-alasta valtaosa on maa- ja metsätalousmaana, joten lähes jokainen maankäytön suunnitelma koskee maa- ja metsätaloutta. Valtakunnan alueen maaperätiedot ovat päätöksentekijöille välttämättömiä sellaisten maatalouspoliittisten kysymysten ratkaisuissa, jotka liittyvät eri tuotantosuuntien, kuten viljanviljelyn, vihannesviljelyn ja karjatalouden alueelliseen ohjaamiseen. Nykyisin myös Euroopan unioni edellyttää meiltä oman maaperämme tuntemisen laadittaessa yhteiseurooppalaisia suunnitelmia.

Seutukaavoituksessa hyvää maatalousmaata voidaan suojella muulta käytöltä. Paitsi, että tarvittava ja paras maa saadaan inventoiduksi, voidaan maaperäkarttojen avulla valita järkevästi ne alueet, jotka voidaan siirtää peltoalasta muihin maankäyttömuotoihin.

Järkevään metsätalouteen pyrittäessä on perusehtona maan, koko tuotannon alkulähteen, tunteminen. Metsätaloudessa kartta palvelee mm. maaperän ja puuston inventointia, metsien kasvupaikkaluokittelua, puun korjuun ja kuljetuksen, metsänhoito- ja metsänparannustoimenpiteiden sekä metsien moninaiskäytön suunnittelua.

Maalajien tekninen käyttö

Maaperän aineksia käytetään teollisuuden raaka-aineena, esimerkiksi soraa ja hiekkaa betonituotteissa sekä savea tiiliteollisuudessa. Turve on kasvattanut merkitystään energian tuottamisessa. Teiden ja patojen rakentamisessa tarvitaan tietyt laatuvaatimukset täyttävää maa-ainesta. Näiden (turvetta lukuun ottamatta) uusiutumattomien luonnonvarojen käytön suunnittelussa tarvitaan maaperätietoja ja –karttoja.

Vesihuolto

Käyttökelpoisen pohjavesiesiintymän perustana ovat sopiva maaperän rakenne ja aineksen laatu. Maaperäkartta on pohjavesivarojen etsinnän ja inventoinnin tärkeä apuväline. Yleistyvien tekopohjavesilaitosten suunnittelussa ja pohjavesiesiintymien suoja-alueiden rajaamisessa tarvitaan maaperätietoja. Myös monissa hydrologian perustutkimuksissa on hyötyä maaperäkartoista.

Ympäristön ja luonnon suojelu sekä ympäristöhuolto

Maaperän tuntemisen merkitys ympäristönsuojelun kannalta on lähinnä siinä, että kaikki jäteaineet, myös ilmakehään joutuneet saasteet, kerääntyvät maahan ja vesiin. Niiden joutuminen tietyille, esimerkiksi pohjaveden hankinnan alueille, on estettävä eri keinoin. Luonnontilaisten alueiden, mm. soiden ja harjujen, sekä myös kulttuurimaisemien suojeluun tarvitaan maaperäkarttoja.

Maaperätietoja käytetään mm. seuraavissa arvioinneissa: maarakentamisen ja luonnonvarojen käytön ympäristövaikutusten, happaman laskeutuman vaikutuksen, eroosioherkkyyden ja radon-haittojen arvioinneissa.

Malminetsintä

Suomen malmit ovat yleensä maakerrosten peitossa. Maaperästä löydettyjen malmilohkareiden emäkallion jäljittämiseen tarvitaan tietoja maaperästä, erityisesti moreenikerrostumissa olevien kivien kulkeutumissuunnista ja –matkoista. Maaperäkartat auttavat myös geokemiallisen kartoituksen näytteenottoverkon suunnittelussa.

Muita maaperäkarttojen tärkeitä käyttäjäryhmiä ovat geologian, maarakentamisen ja maisemansuunnittelun opetus- ja tutkimus sekä maanpuolustus, jossa maaperätieto on oleellista kulkukelpoisuutta ja asevaikutusta maastossa arvioitaessa sekä linnoittamisen ja suluttamisen suunnittelussa.


 

Maaperäkartoituksen tavoite

GTK:n keräämän maaperätiedon ja sen sovelluksina tuotettujen maaperäkarttojen tavoitteena on antaa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän käyttöön sellaista maaperätietoa, joka edistää yhteiskunnassa taloudellisen hyödyn ja hyvinvoinnin ylläpidon luonnon asettamien ehtojen mukaisesti. Ekologisen kestävyyden ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen vaatimat haasteet kuuluvat oleellisena osana maaperätutkimuksiimme.

Oheinen kuvasarja havainnollistaa, kuinka geologinen kartta antaa tietoja alueen maaperästä ja sen ominaisuuksista ja millaisena maaseudun yrittäjä tai kaupunkisuunnittelija näkevät saman alueen käyttömahdollisuudet.

Kuvia klikkaamalla saat ne avautumaan suurempina omiin ikkunoihinsa >

Sivun alkuun

 
< Johdanto Maaperäkartan käyttöoppaan etusivulle Karttatuotteet >
 

Geotieto GTK:n etusivulle

painonappi, linkki palautesivulle painonappi, linkki tekijänoikeustietoihin
ohut alanauha
gtk:n logo, linkki pääsivulle Maaperän peruskartta 1 : 20 000, A-tyyppi Maaperän peruskartta 1 : 20 000, B-tyyppi Maaperän peruskartta 1 : 50 000 Suomen geologinen kartta 1 : 100 000 Suomen geologinen yleiskartta 1 : 400 000 Suomen maaperä 1 : 1 000 000 Geologinen retkeilykartta Suomen geologinen yleiskartta 1 : 400 000 Suomen geologinen tutkimus 1 : 200 000