Jäätikön reunan perääntyessä kohti Keski-Suomea väheni jäätiköitä tulevien sulamisvesien vaikutus Etelä-Suomen rannikkoalueella, jolloin saviin ei enää syntynyt lustorakennetta ja kerrallisten savien päälle alkoi kerrostua tasakoosteista eli homogeenista savea eli postglasiaalisavea. Sen aines on suureksi osaksi peräisin glasiaalisavista, jotka maankohoamisen vuoksi nousivat rantavyöhykkeeseen ja joutuivat aallokon kuluttamiksi ja kerrostuivat uudelleen syvempään veteen tasakoosteisiksi saviksi. Joetkin kuluttivat ja kuljettivat merestä kohonneiden savikoiden ainesta takaisin mereen. Tässä on hienorakeisista kerrostumista käytetty yleisnimitystä savi, vaikka osa kerrostumien aineksesta on rakeisuudeltaan hiesua tai hienoa hietaa (silttiä).

Savien uudelleen kerrostuminen väheni rannikkovesien mataloituessa ja kasvillisuuden peittäessä maaperää. Tällöin savien sekaan kerrostui orgaanista ainesta ja syntyi liejusavea. Varsinkin Pohjanmaan postglasiaalisavet sisältävät runsaasti orgaanista ainesta, jonka aiheuttamat sulfidiyhdisteet ovat värjänneet kerrostumat mustiksi sulfidisaviksi.