Jäätikön reunan
perääntyessä kohti Keski-Suomea väheni
jäätiköitä tulevien sulamisvesien vaikutus
Etelä-Suomen rannikkoalueella, jolloin saviin ei enää
syntynyt lustorakennetta ja kerrallisten savien päälle alkoi
kerrostua tasakoosteista eli homogeenista savea eli postglasiaalisavea.
Sen aines on suureksi osaksi peräisin glasiaalisavista, jotka
maankohoamisen vuoksi nousivat rantavyöhykkeeseen ja joutuivat
aallokon kuluttamiksi ja kerrostuivat uudelleen syvempään
veteen tasakoosteisiksi saviksi. Joetkin kuluttivat ja kuljettivat
merestä kohonneiden savikoiden ainesta takaisin mereen.
Tässä on hienorakeisista kerrostumista käytetty
yleisnimitystä savi, vaikka osa kerrostumien aineksesta on
rakeisuudeltaan hiesua tai hienoa hietaa (silttiä).
Savien uudelleen kerrostuminen väheni
rannikkovesien mataloituessa ja kasvillisuuden peittäessä
maaperää. Tällöin savien sekaan kerrostui
orgaanista ainesta ja syntyi liejusavea. Varsinkin Pohjanmaan
postglasiaalisavet sisältävät runsaasti orgaanista
ainesta, jonka aiheuttamat sulfidiyhdisteet ovat värjänneet
kerrostumat mustiksi sulfidisaviksi.
|
|