GTK:n logo ylänauhassa
GTK/ Tietoaineistot/ Maaperäkartan käyttöopas/maaperä ja maalajit

 

Eloperäiset kerrostumat

 

 
 

Eloperäisiä maalajeja alkoi muodostua noin pari sataa vuotta mannerjäätikön sulamisen jälkeen. Suomen eteläosien järvien ja soiden kerrostumat edustavat usein lähes 10 000 vuotta käsittäviä kerrossarjoja, joiden avulla voidaan tutkia kasvillisuuden ja ilmaston kehitystä.

Eloperäiset kerrostumat jaetaan kahteen pääryhmään: liejut ja turpeet. Liejut, joissa on alloktonista eli muualta tullutta ainesta, ovat useimmiten kerrostuneet avoveteen. Turpeet koostuvat autoktonisesta aineksesta eli paikalla kasvaneen kasvillisuuden jäänteistä. Maaperäkartassa turpeet jaetaan sara- ja rahkaturpeisiin (Taulukko >).

Soistuvan maan osuus lisääntyi sitä mukaa kuin maa nousi merestä. Kivennäismaan soistuminen on Suomessa huomattavasti yleisempää kuin järvien umpeenkasvusta johtuva soistuminen. Ilmastollisten tekijöiden, riittävän sademäärän, alhaisen lämpötilan ja vähäisen haihdunnan lisäksi soiden esiintymiseen vaikuttavat maaston pinnanmuodot ja soistumiselle altis maaperä.

Suot ja soistumat peittävät yli 30 % Suomen maapinta-alasta, mutta yli metrin paksuisten turvekerrostumien osuus maapinta-alasta on vain puolet eli runsaat 15 %. Soiden jakautuminen maamme eri osien kesken on hyvin epätasaista (Valovirta 1976).

Suot voidaan jakaa kahteen päätyyppiin niiden hydrologiasta johtuvan ravinnetalouden mukaan: ombrotrofiset suot saavat vähäiset ravinteensa pääasiassa sadeveden mukana, kun taas minerotrofiset suot saavat ne kivennäismailta valuvista vesistä. Minerotrofinen suo voi olla oligo-, meso- tai eutrofinen (ravinteisuudeltaan niukka, keskinkertainen tai runsas) riippuen suoaltaan ja sitä ympäröivän maaperän ravinteisuudesta.

Etelä-Suomessa on enimmäkseen ombrotrofisia keidassoita eli kohosoita (piirros >) ja Keski- ja Pohjois-Suomessa minerotrofisia aapasolta ( piirros >). Keidassoiden keskusta on yleensä rahkaturvetta ja laide saraturvetta. Aapasuot ovat pääosin saraturvetta.

Soiden levinneisyys
Suurenna >
Suoyhdistymätyyppien jakauma.
Suurenna >

 

 
Sivun alkuun
 
 
< Postglasiaaliset savet Maaperäkartan käyttöoppaan etusivulle Maalajit >
 

Geotieto GTK:n etusivulle

painonappi, linkki palautesivulle painonappi, linkki tekijänoikeustietoihin
ohut alanauha
gtk:n logo, linkki pääsivulle Maaperän peruskartta 1 : 20 000, A-tyyppi Maaperän peruskartta 1 : 20 000, B-tyyppi Maaperän peruskartta 1 : 50 000 Suomen geologinen kartta 1 : 100 000 Suomen geologinen yleiskartta 1 : 400 000 Suomen maaperä 1 : 1 000 000 Geologinen retkeilykartta Suomen geologinen yleiskartta 1 : 400 000 Suomen geologinen tutkimus 1 : 200 000