GTK:n logo ylänauhassa
GTK/ Tietoaineistot/ Maaperäkartan käyttöopas/Pohjavesi

 

Pohjaveden synty ja esiintyminen

 

 
 

Maa- ja kallioperään varastoituneet sadevedet ja lumien sulamisvedet ovat joko maavettä tai pohjavettä. Maanpinnan ja pohjavedenpinnan välisessä maavesivyöhykkeessä vesi täyttää maaperän huokostilat ja kallioperän hiushalkeamat vain osittain, kun taas pohjavedenpinnan alapuolella ne ovat kokonaan veden täyttämiä. Pohjavesivyöhykkeessä pohjavesi virtaa maaston alimpien kohtien suuntaan ja purkautuu paikoin maanpintaan tai vesistöihin painovoiman tai paineen vaikutuksesta.

Pohjavedenpinta on Suomessa yleensä 1-4 metrin, harjuissa ja kallioperässä jopa 20 metrin syvyydessä. Ylimmillään pohjavedenpinta on keväällä, kun lumet ja routa ovat sulaneet, ja alimmillaan kevättalvella. Sen vuotuiset korkeusvaihtelut ovat yleensä 0,1-1,0 metriä, mutta voivat poikkeustapauksissa olla useitakin metrejä.


 
Esiintymispaikan tai -tavan mukaan pohjavesi on vapaata pohjavettä, orsivettä tai salpavettä (piirros >). Suurin osa Suomen pohjavesistä on vapaata pohjavettä. Orsivesi on tiiviin, eristävän maakerroksen päällä olevaa pohjavettä. Orsivesikerros saattaa ajoittain kuivua, toisin kuin syvemmällä oleva vapaan pohjaveden kerros.
kaaviokuva pohjaveden esiintymisestä
Suurenna >

Pohjavesi on ns. salpavettä, jos se rajoittuu tiiviiseen kerrostumaan, esimerkiksi saveen, joka estää vedenpintaa nousemasta vesimassan, ilmanpaineen ja geologisen ympäristön säätelemälle painetasolle. Jos tiivis kerros puhkaistaan, vesi kohoaa painetasoon, jota pohjavesiympäristön olosuhteet säätelevät. Tästä on esimerkkinä ns. arteesinen kaivo, josta vesi nousee maanpinnalle omalla paineellaan.

Vedenhankintaa varten tärkeiden pohjavesialueiden antoisuus on Suomessa 2,77 milj. m3/vrk. Kaikkien pohjavesialueiden arvioitu antoisuus on 5,8 milj. m3/vrk ja keskimääräinen pohjaveden käyttö 0,71 milj. m3/vrk (Yhdyskuntien vedenhankinnalle tärkeät pohjavesialueet, 1976, Britschgi, R. & Gustafsson, J. (ed). 1996. Suomen luokitellut pohjavesialueet). Vedenhankinnalle tärkeiden pohjavesialueiden laskennallisesta antoisuudesta on keskimäärin käytössä vain 26 %. Tiedot perustuvat vuosina 1988 – 1995 koottuihin tietoihin.

Sivun alkuun
 
< Maalajien tunnistus Maaperäkartan käyttöoppaan etusivulle Maaperän pohjavesi  >
 

Geotieto GTK:n etusivulle

painonappi, linkki palautesivulle painonappi, linkki tekijänoikeustietoihin
ohut alanauha
gtk:n logo, linkki pääsivulle Maaperän peruskartta 1 : 20 000, A-tyyppi Maaperän peruskartta 1 : 20 000, B-tyyppi Maaperän peruskartta 1 : 50 000 Suomen geologinen kartta 1 : 100 000 Suomen geologinen yleiskartta 1 : 400 000 Suomen maaperä 1 : 1 000 000 Geologinen retkeilykartta Suomen geologinen yleiskartta 1 : 400 000 Suomen geologinen tutkimus 1 : 200 000