Moreenikerrostumat

Moreenikerrostumat kuvataan raekoostumuksen mukaan, mutta moreenimaiden kuvioissa ei eroteta päällekkäisiä moreenimaalajeja (sora-, hiekka- ja hienoainesmoreeni) toisistaan pintamaan tai peittävän kerroksen kuvauksella. Moreenimaalle tehdyssä koekuopassa havaitut päällekkäiset moreenikerrokset voidaan kuitenkin esittää kartan selitystekstissä. Jos eri moreenimaalajit vaihtelevat tiheästi, kuvataan yleisimmin esiintyvä moreenimaalaji. Tällöin maanäytteiden poikkeavat savesprosentit osoittavat moreeniaineksen vaihtelevuutta kuvioiden sisällä.

Roudan moreenista nostamat, maan pinnalle muodostuneet yli metrin paksuiset louhikot ja kivikot rajataan ja kuvataan moreenikuvioissa tunnuksilla MrLo ja MrKi. Alle metrin paksuiset pintalouhikot ja -kivikot kuvataan laatikkokuvauksella ja tunnuksella tai .

Moreenimuodostumat kuvataan sekä maalajin että syntytavan mukaan. Moreenimuodostuman tunnus saattaa siten koostua kolmestakin osasta: 1) syntytapaa (R, K), 2) moreenimaalajia ja 3) muodostumaa (M) ilmaisevista kirjaintunnuksista. Moreenimuodostuma kuvataan erityisissä tapauksissa myös karttamerkein.

Drumliini: Selvästi ympäristöstään kohoava (yleensä yli 5 metriä) ja pääasiassa pohjamoreenista syntynyt jäätikön liikkeen suuntainen selänne kuvataan pääaineksen mukaisena muodostumana (esim. HMrM = drumliini jonka pääaines on hienoainesmoreenia), jonka virtaviivainen muodostumakuvio ilmaisee syntytavan. Ks. myös luku 3. (moreenin pinnan vakoutumat ja pienten druliinien parvet).

Reunamoreeni: Jäätikön reunavyöhykkeessä syntynyt reunan suuntainen moreeniselänne osoitetaan etuliitteellä R (esim. RMrM = reunamoreeni, jonka pääaines on hiekkamoreenia).

Jos pientä reunamoreenivallia ei voida kuvata moreenimuodostumakuviona, kuvataan se selänteen mittaisella ja selänteen suuntaa myötäilevällä, viivamaisella muodostuman merkillä. Merkkiä käytetään sekä moreeni- että muiden maaperäkuvioiden päällä.

Kumpumoreeni: Selvästi ympäristöstään kohoava (yleensä yli 5 metriä) ja pääosin moreenista koostuva vaihtelevan muotoinen kumpare tai selänne tai näistä muodostuva kenttä osoitetaan etuliitteellä K (esim. KMrM = kumpumoreeni, jonka pääaines on hiekkamoreenia). Pohjakartan käyräkuvaus antaa viitteitä eri tyyppisistä kumpumoreeneista.

Moreenimuodostuma, jonka pääaines on soramoreenia.	SrMrM
Moreenimuodostuma, jonka pääaines on hiekkamoreenia.	MrM
Moreenimuodostuma, jonka pääaines on hienoainesmoreenia.	HMrM
Drumliini ilman etuliitettä (esim. MrM = drumliini, jonka pääaines on hiekkamoreenia).
Reunamoreeni osoitetaan etuliitteellä R (esim. RMrM = reunamoreeni, jonka pääaines on hiekkamoreenia).	R
Pieni reunamoreeni (esim. De Geer -moreeni).
Kumpumoreeni osoitetaan etuliitteellä K (esim. KSrMrM = kumpumoreeni, jonka pääaines on soramoreenia).	K