Karkearakeiset kerrostumat

Karkearakeiset kerrostumat kuvataan vallitsevan maalajin mukaan kohtien 1.1 ja 1.2 mukaisesti. Karkearakeisia maalajeja ovat lohkareet, kivet, sora, hiekka ja karkea hieta.

Ranta-. joki- tai tuulikerrostumat kuvataan maalajin mukaan. Rantavoimien muodostamat yli metrin paksuiset louhikot ja kivikot rajataan ja kuvataan tunnuksilla Lo ja Ki. Alle metrin paksuiset pintalouhikot ja -kivikot kuvataan laatikkokuvauksella ja tunnuksella tai .

Jäätikköjokimuodostumat kuvataan sekä maalajin että syntytavan mukaan. Jäätikköjokimuodostuman tunnus saattaa siten koostua kolmestakin osasta: 1) syntytapaa (R, E), 2) maalajia ja 3) muodostumaa (M) ilmaisevista kirjaintunnuksista. Jäätikköjokimuodostuman kuvioerottelu tehdään päälajitteen mukaan. Epävarmoissa tapauksissa muodostuma kuvataan mieluummin HkM:na kuin SrM:na.

Harjut ja niihin liittyvät deltat kuvataan muodostuman aineksen päälajitteen mukaan (esim. SrM = harju, jonka päälajite on soraa).

Reunamuodostumat osoitetaan etuliitteellä R (esim. RHkM = reunamuodostuma, jonka päälajite on hiekkaa).

Ekstramarginaaliset muodostumat, jäätikön reunassa ja sen ulkopuolella virranneitten sulamisvesien kerrostamat marginaaliset ja ekstramarginaaliset muodostumat sekä jääjärvien purkautuessa syntyneiden uomien suulle kerrostuneet deltat ja sandurit osoitetaan etuliitteellä E (esim. EHtM = ekstramarginaalinen tai marginaalinen muodostuma, jonka päälajite on karkeaa hietaa).

Moreenin tai hienorakeisten kerrostumien peittämissä jäätikköjokimuodostumissa voidaan pintamaana esittää yhtenäinen metriä paksumpikin kerros (esim. 2,0 Mr/HkM tai 3,0 Sa/HkM). Vaihtelevan paksuinen ja vaikeasti rajattava peittävä moreeni- tai hienorakeinen kerrostuma osoitetaan laatikkokuvauksella. Pistekohtaiset koekuoppatiedot jäätikköjokimuodostumia peittävistä maalajikerroksista esitetään kartan selitystekstissä.