| GTK/ Tietoaineistot/ Maaperäkartan käyttöopas/maaperä ja maalajit |
Jäätikköjokimuodostumat
Kasaantumismuodot
Sulamisvesistä kertyneet jäätikköjoet synnyttivät kulutusmuotojen lisäksi kasaantumismuotoja. Virtaava vesi kulutti, pyöristi ja lajitteli mukana kuljettamaansa ainesta. Jäätikköjokimuodostumien aines on siten puhtaaksi peseytynyttä hiekkaa ja soraa sekä pyöristyneitä kiviä ja lohkareita. Jäätikköjokimuodostumien osuus maapinta-alastamme on noin 7%.
|
Harjut Suomessa tyypillisin ja yleisin jäätikköjokien kerrostama muodostuma on harju, joka lähes symmetrisenä selänteenä saattaa jatkua yhtenäisenä kymmeniä kilometrejä (Niemelä 1979). Harjujaksossa voi myös olla rinnakkaisia selänteitä tai se voi levittäytyä laaja-alaisiksi kentiksi, joihin hautautuneet, jäätiköstä irronneet jäälohkareet muodostivat sulaessaan soikeita tai lähes pyöreitä kuoppia eli suppia. Näistä umpilaskeumista käytetään myös nimityksiä lukko, vati, onsi ja kaivo. Harjujaksot muistuttavat karttakuvassa jokisysteemejä. Samoin kuin jokiin tulee sivujokia, harjuihinkin saattaa liittyä sivuhaaroja. Harjujen kulku kuvastaa jäätikön reunan perääntymissuuntaa, joka on likimain päinvastainen kuin jäätikön viimeinen virtaussuunta. Siitä johtui aikaisempi pitkittäisharju-nimityksen käyttö. Harjujen järjestymisestä kuvastuvat mm. suuret viuhkamaiset jääkielekkeet. |
|
||
| Harjujen kerrostuminen alkoi jäätikön sisällä tai pohjalla oleviin sulamisvesitunneleihin, jotka sulamisen ja jäätikön ohenemisen edistyessä saattoivat aueta pintaan saakka railoiksi ja kasvaa edelleen jäätikkölahdiksi. Kapean ja jyrkkärinteisen harjun synty on tapahtunut kapeassa railossa tai tunnelissa, jossa jäätikköseinämät säätelivät kerrostumista. Leveät ja loivarinteiset harjut syntyivät jäätikön reunaosien avoimiin railoihin ja jäätikkölahtiin. Harju voi olla muodostunut myös perättäisistä erillisistä kummuista. Tällöin kerrostuminen tapahtui jäätikköjoen suulle jäätikön reunan eteen. Sulamisen edistyessä reuna perääntyi, jolloin harjujaksoon syntyi uusi kumpare. |
|
| < Kulutusmuodot | Maaperäkartan käyttöoppaan etusivulle | Deltat ja sandurit > |
| Paluu tietoarkistoon | GTK:n etusivulle |
