GTK:n logo ylänauhassa
GTK/ Tietoaineistot/ Maaperäkartan käyttöopas/maaperä ja maalajit

Jäätikköjokimuodostumat

 
 

Kasaantumismuodot

Sulamisvesistä kertyneet jäätikköjoet synnyttivät kulutusmuotojen lisäksi kasaantumismuotoja. Virtaava vesi kulutti, pyöristi ja lajitteli mukana kuljettamaansa ainesta. Jäätikköjokimuodostumien aines on siten puhtaaksi peseytynyttä hiekkaa ja soraa sekä pyöristyneitä kiviä ja lohkareita. Jäätikköjokimuodostumien osuus maapinta-alastamme on noin 7%.

Harjut

Suomessa tyypillisin ja yleisin jäätikköjokien kerrostama muodostuma on harju, joka lähes symmetrisenä selänteenä saattaa jatkua yhtenäisenä kymmeniä kilometrejä (Niemelä 1979). Harjujaksossa voi myös olla rinnakkaisia selänteitä tai se voi levittäytyä laaja-alaisiksi kentiksi, joihin hautautuneet, jäätiköstä irronneet jäälohkareet muodostivat sulaessaan soikeita tai lähes pyöreitä kuoppia eli suppia. Näistä umpilaskeumista käytetään myös nimityksiä lukko, vati, onsi ja kaivo. Harjujaksot muistuttavat karttakuvassa jokisysteemejä. Samoin kuin jokiin tulee sivujokia, harjuihinkin saattaa liittyä sivuhaaroja. Harjujen kulku kuvastaa jäätikön reunan perääntymissuuntaa, joka on likimain päinvastainen kuin jäätikön viimeinen virtaussuunta. Siitä johtui aikaisempi pitkittäisharju-nimityksen käyttö. Harjujen järjestymisestä kuvastuvat mm. suuret viuhkamaiset jääkielekkeet.

Suomen harjualueet.
Suurenna >
Harjujen kerrostuminen alkoi jäätikön sisällä tai pohjalla oleviin sulamisvesitunneleihin, jotka sulamisen ja jäätikön ohenemisen edistyessä saattoivat aueta pintaan saakka railoiksi ja kasvaa edelleen jäätikkölahdiksi. Kapean ja jyrkkärinteisen harjun synty on tapahtunut kapeassa railossa tai tunnelissa, jossa jäätikköseinämät säätelivät kerrostumista. Leveät ja loivarinteiset harjut syntyivät jäätikön reunaosien avoimiin railoihin ja jäätikkölahtiin. Harju voi olla muodostunut myös perättäisistä erillisistä kummuista. Tällöin kerrostuminen tapahtui jäätikköjoen suulle jäätikön reunan eteen. Sulamisen edistyessä reuna perääntyi, jolloin harjujaksoon syntyi uusi kumpare. 
Harjun synty. Suurenna >
 
 
Sivun alkuun
 
< Kulutusmuodot Maaperäkartan käyttöoppaan etusivulle Deltat ja sandurit >
 

Geotieto GTK:n etusivulle

painonappi, linkki palautesivulle painonappi, linkki tekijänoikeustietoihin
ohut alanauha
gtk:n logo, linkki pääsivulle Maaperän peruskartta 1 : 20 000, A-tyyppi Maaperän peruskartta 1 : 20 000, B-tyyppi Maaperän peruskartta 1 : 50 000 Suomen geologinen kartta 1 : 100 000 Suomen geologinen yleiskartta 1 : 400 000 Suomen maaperä 1 : 1 000 000 Geologinen retkeilykartta Suomen geologinen yleiskartta 1 : 400 000 Suomen geologinen tutkimus 1 : 200 000