Suotyyppien ravinteisuusluokat

Ct - ravinteiset

1. Letot ja lehtomaiset suot (L) ovat turvepohjaisia kasvupaikkoja, joiden pintakasvillisuus käsittää useita saniaisia, ruohoja ja heiniä sekä vaateliaita lehtisammalia (Bryales, Mnium, Scorpidium scorpioides, Campylium stellatum, Drepanocladus intermedius ja Paludella squarrosa). Lehtoisilla soilla puusto on yleensä kookasta ja kohtalaisesti kasvavaa.

Luokan suotyypit ovat: varsinainen lettokorpi (VLK), koivulettokorpi (KoLK), lehtokorpi (LhK), nevainen lettokorpi (NeLK), varsinainen lettoräme (VLR), rahkainen lettoräme (RLR), rahkamättäinen lettoräme (RamLR), varsinainen letto (VL), rimpiletto (RiL) ja rimpinen lettoneva (RiLN).

2. Ruohoiset suot (R). Ruohoisuutta merkitsee suokurjenjalan, järvikortteen ja raatteen tai korpikastikan suhteellinen runsaus, mutta ei muuraimen, metsäkortteen, leväkön tai kihokin esiintyminen.

Ruohoisia soita ovat: ruohoinen sarakorpi (RhSk), ruoho- ja heinäkorpi (RhK), ruohoinen sararäme (RhSr) ja ruohoinen saraneva (RhSN).

3. Suursaraiset ja mustikkaiset suot (SsM). Suursaraisuus merkitsee erityisesti jouhisaran (C. lasiocarpa) tai pullosaran (C. rostrata) kohtalaista runsautta ja reheväkasvuisuutta; sitä ei ole pallosaran (C. globularis) tai rahkasaran (C. pauciflora) esiintyminen tai harvat kituliaat suursarat. Mustikkaisuus tarkoittaa mustikan selvää valtaisuutta sen ja puolukan muodostamassa varvustossa, jonka osuus voi jäädä suhteellisen vähäiseksi silloin, kun metsäkorte esiintyy vallitsevana. Ryhmän korvet ovat usein runsaspuustoisia.

Suursaraisia ja mustikkaisia soita ovat: varsinainen sarakorpi (VSK), mustikkakorpi (MK), suurin osa kangaskorpia (KgK), varsinainen sararäme (VSR) ja varsinainen saraneva (VSN).

St - vähäravinteiset

4. Piensaraiset ja puolukkaiset suot (Ps, P). Piensaraisuus merkitsee korvissa ja rämeillä pallosaran (C. globularis) ja rämeillä sekä nevoilla rahkasaran (C. pauciflora), mutasaran (C. limosa), tupasluikan (Trichophorum caespitosum) sekä tupasvillan (Eriophorum vaginatum) ja leväkön (Scheuchzeria palustris) runsaahkona esiintymistä ja myös yksittäisiä, pienikokoisia suursaroja. Puolukkaisuus merkitsee puolukan selvää valtaisuutta varvustossa ja runsasta suomuuraimen esiintymistä.

Piensaraisia ja puolukkaisia soita ovat: puolukkakorpi (PuK), pallosarakorpi (PsK), osa kangaskorpia (KgK), pallosararäme (PsR), lyhytkortinen sararäme (LkSR), kangasräme (KgR) ja osa korpirämeistä (KR). Ryhmän soita voi kuulua metsämaan ohella myös kitumaihin ja joutomaihin.

5. Tupasvillaiset ja isovarpuiset suot (T, I) Tupasvillaisuus merkitsee tupasvillan (Eriophorum vaginatum) runsautta. Sen ohella voi suon märkyydestä riippuen esiintyä runsaasti rahkasaraa (C. pauciflora), tupasluikkaa (Scirpus caespitosus) tai leväkköä (Scheuchzeria palustris). Isovarpuisuus merkitsee kookkaiden rämevarpujen kuten suopursun, juolukan ja vaiveron (Chamaedaphne calyculata) runsasta ja rehevää esiintymistä.

Tupasvillaisia ja isovarpuisia soita ovat osa korpirämeistä (KR), isovarpuinen räme(IR), tupasvillaräme (TR) ja lyhytkortinen neva (LkN).

6. Rahkaiset suot (Ra). Rahkaisuus merkitsee ruskean rahkasammalen (Sphagnum fuscum) yli 75 % peittävyyttä.

Rahkaisia soita ovat rahkaräme (RR) ja rahkaneva (RN).