Hiekkamaat

Hiekkamaiden vallitsevana aineksena ovat hiekkalajitteet (Ø 2,0-0,2 mm, RT-luokitus: hiekka, GEO-luokitus: karkea- ja keskihiekka). Hiekan (Hk) rakeet ovat selvästi paljain silmin nähtäviä ja sormin eroteltavia, puhtaita, sisältämiensä mineraalien värisiä ja maasälvän takia tavallisesti punertavia. Hiekkamaiden aines on yleensä löyhää. Se läpäisee hyvin vettä, joten veden nousu ja pidättyminen niissä on vähäistä. Sen ilmavuus on suuri, mutta ravinnemäärä yleensä pieni.

Karkea hiekka on suurimmalta osaltaan karkean hiekkalajitteen (Ø 2,0-0,6 mm) muodostamaa. Se on viljelysmaaksi kelpaamatonta ja kuuluu metsämaanakin huonoimpiin tuottoluokkiin. Karkeaa hiekkaa käytetään rakennusmateriaalina teiden päällysteisiin ja penkereisiin sekä maapatojen suodatinaineksena. Hiekkaa käytetään lisäksi lasiteollisuuden raaka-aineena ja valuhiekkana.

Hieno hiekka (GEO-luokitus: keskihiekka) on usein lähes kokonaan muodostunut hienommasta hiekkalajitteesta (Ø 0,6-0,2 mm). Se soveltuu jotenkuten maanviljelykseen, jos hiekkakerros tiiviin pohjamaan päällä on alle 0,5 m ja maa on multavaa. Muussa tapauksessa se on poutivaa. Hienoa hiekkaa tarvitaan mm. betonin valmistuksessa fillerinä, kalkkihiekkatiilien pääraaka-aineena sekä kattohuopateollisuudessa huovan pinnan sirotteena.

GEO-luokituksen mukaan hiekkoihin kuuluisi myös hienohiekkalajite (Ø 0,2-0,06 mm), jota RT-luokituksen mukaan nimitetään karkeaksi hiedaksi. Sitä käsitellään hietamaiden yhteydessä.