GTK:n logo ylšnauhassa
GTK/ Tietoaineistot/Suomen kaivosteollisuus
 
Vuorihallitus 1858 - 1884


Vasta 10.2.1858 julkaistussa Keisari Aleksanteri II:n antamassa ohjesäännössä (Keisarillisen Majesteetin armollinen sääntö Suomen Suurruhtinaskunnanmaan Vuorihallitukselle) Vuorilaitoksen toiminta yksityiskohtaisesti järjestettiin. Tämä tapahtui pian Krimin sodan (1853 - 1856) jälkeen. Uuden ohjesäännön mukaan vuori-intendentin konttorista tuli Vuorihallitus (Bergstyrelsen). Keskusviraston päällikkö oli intendentti eli vuori-intendentti, jonka keisari nimitti talousosaston esityksestä. Viimemainittu puolestaan nimitti vuori-intendentin ehdotuksesta kaksi vuorimestaria, ylimasuunimestarin, vuorimekaanikon, malmi- ja vuoritutkijan ja kolme vuori-insinööriä. Intendentti otti palvelukseen muut alemmat toimihenkilöt. Vuorilaitoksen oikeudenhoitoa koskevat asiat siirrettiin kihlakunnanoikeuteen jo 1.1.1856 lähtien 22.3.1854 annetulla asetuksella, jolloin samalla vanhat vuorioikeudet lakkautettiin. Tällöin lakkasivat siis vuorikäräjät ja samalla päättyi vuorilaitoksen oikeudellinen riippumattomuus. Ohjesäännössä määriteltiin tarkoin eri virkamiesten tehtävät. Niinpä intendentin ("Wuoripäällys") tuli kesäkuussa antaa Senaatin Talousosastolle kertomus vuoritoimen tilasta ja marraskuussa kertomus Kontrollilaitoksen toiminnasta, joka vuodesta 1834 lähtien oli ollut yhdistettynä Vuorilaitokseen. Suomen pankille oli huhtikuussa annettava kertomus Vuorilaitoksen lainoista, Valtiovaraintoimikunnalle kuukausitilitys ja Kamaritoimituskunnalle kesäkuussa vuositilitys. Vuosina 1835 - 1872 oli vuori-intendentti jäsenenä myös Manufaktuurijohtokunnassa. Maa oli jaettu kahteen vuoripiiriin: pohjoiseen (Oulun, Mikkelin ja Kuopion läänit sekä Vaasan läänistä Laukaan, Kuortaneen ja Korsholman pohjoiset kihlakunnat, Viipurin läänistä Salmen ja Sortavalan kihlakunnat sekä eteläiseen (muut läänit ja kihlakunnat). Kummankin piirin päällikkönä oli vuorimestari ("Wuori-herra"). Muuta henkilökuntaa olivat ylimasuunimestari, vuorimekaanikko, vuorentutkija, kolme vuori-insinööriä, vahtimestari, kaksi työmestaria ja kaksi malminetsijää.

Vuorihallituksen palkkamenot ja muu budjetti vuonna 1858 (sääntö annettu 10.2.1858).

  Hopearuplaa
vuoden 1858
rahassa
Hopearuplaa
vuoden 1858
rahassa

Intendentti 2 000 vuodessa 167 kuukaudessa
Vuoriherra 2 000 vuodessa 167 kuukaudessa
Ylimasuunimestari 1 000 vuodessa 83 kuukaudessa
Vuorimekaanikko 1 000 vuodessa 83 kuukaudessa
Vuorentutkija 1 000 vuodessa 85 kuukaudessa
Vuori-insinööri 500 vuodessa 42 kuukaudessa
Vahtimestari 100 vuodessa 8 kuukaudessa
Työmestari 250 vuodessa 21 kuukaudessa
Malminetsijä 125 vuodessa 10 kuukaudessa

Pajakustannukset 140 vuodessa  
Koekaivokset 2 500 vuodessa  
     
Koko budjetti 11 990 vuonna 1858  



Vuoriyli-intendentin virassa toimivat ensin Gustaf Fredrik Laurell vuosina 1858 - 1868 ja hänen jälkeen Valfrid Leopold Brehmer vuosina 1868 - 1877, Anders Ferdinand Thoreld vuosina 1877 - 1880 ja viimeisenä Enoch Hjalmar Furuhjelm vuosina 1880 - 1884. Vuoden 1858 alussa ensimmäiseksi eteläisen vuorimestaripiirin vuorimestariksi oli määrätty Fredrik Tengström ja pohjoisen Anders Ferdinand Thoreld. Vuori-insinööreinä toimivat Knut Idenstam, Enoch Hjalmar Furuhjelm ja C.G. Lauraeus.

Venäjän vallan ajan ensimmäinen kaivoslaki autonomian ajalla oli vuodelta 1857 (Keisarillisen Majesteetin armollinen asetus malmien ja kivikunnan aineiden laillisesta valtaamisesta sekä oikeudesta niitä ylösottaa ja valmiiksi tehdä, annettu 25.5.1857).

Hallituksen mahdollisuuksia varten seurata tehdas- ja manufaktuuriteollisuuden kehitystä oli Helsinkiin perustettu jo vuonna 1836 Manufaktuurijohtokunta. Sen ohjesäännöt vahvistettiin 7.12.1842 ja 29.12.1858. Johtokuntaan kuului puheenjohtajana senaatin Helsingin virka- ja tiedemiehistä valitsema intendentti sekä kaksi vakinaista jäsentä, jotka johtokunnan esityksestä senaatti samoin nimitti. Vähintään kaksi kertaa vuodessa, tai useamminkin mikäli ilmeni tärkeitä asioita, johtokunnan tuli kutsua kokouksiinsa maan rautatehtaiden ja teollisuuden edustajina kaksi teknisesti koulutettua asiantuntijaa, jotka tällöin olivat tilapäisesti johtokunnan täysivaltaisia jäseniä.

Jo 1860-luvulla alettiin suunnitella Vuorihallituksen ja Manufaktuurijohtokunnan yhdistämistä, koska elinkeinovapauden periaatteen levitessä muun muassa Vuorihallituksen tehtävät vähenivät. Tähän yhdistämiseen ei kuitenkaan heti ryhdytty, vaan 3.10.1871 annettiin Vuorihallitukselle uusi ohjesääntö, jossa jo ilmeni tehtävien väheneminen. Samalla vähennettiin myös virkamiesten lukumäärää. Viraston päällikkönä oli edelleen intendentti, jonka alaisina toimivat vuorimestari, ylimasuunimestari, malmin- ja vuoritutkija ja kaksi vuori-insinööriä. Kontrollilaitos oli edelleen Vuorihallituksen alainen, ja jo 1865 oli rahapajan suhteen tehty samoin. Maan jako vuorimestaripiireihin lakkasi.

Vuorihallitus ja Manufaktuurijohtokunta lakkautettiin ja niiden tehtävät siirrettiin 6.11.1884 annetulla keisarillisella asetuksella Teollisuushallitukselle.

Seuraavalle sivulle >>>

Sivun alkuun Sisällysluetteloon Geotieto GTK:n etusivulle

painonappi, linkki palautesivulle painonappi, linkki tekijänoikeustietoihin
ohut alanauha
gtk:n logo, linkki pääsivulle