GTK:n logo ylänauhassa
GTK/ Tietoaineistot/Suomen kaivosteollisuus
 

Perusmetallikaivokset


Perusmetallikaivokset on esillä olevassa raportissa jaoteltu tärkeimmän metallin mukaisiin malmityyppeihin. Seuraavassa käsitellään kaivoksia, joiden päämetallina ovat kupari, lyijy ja sinkki.

1. Kuparikaivokset

Merkittäviä kuparivaltaisia kaivoksia ja vanhimmat ennen vuotta 1700 toiminnassa olleet (malmin määrä rikastuksessa tonnia, jalometallit g/t, muut %).

Kaivos Kunta Vuodet Malmia Keskipitoisuus
Remojärvi Juva 1525-1557 10  
Kytäjä Hyvinkää 1556-1629 10  
Matkajärvi Forssa 1558-1643 10  
Vestlax Kemiö 1558-1744 10  
Ingesson Mustasaari 1561-1663 10  
Länsmansgård Pohja 1600-1610 10  
Porkkala Kirkkonummi 1615-1616 10  
Attu Parainen 1630 10  
Frankböle Tammisaari 1636 10  
Guldholmen Karjaa 1642-1670 10  
Simsiö Lapua 1646-1837 10  
Kalliokangas Kaustinen 1669-1670 10  
Metsäkylä Kaustinen 1669-1670 10  
Liuhtari Lapua 1670-1680 10  
Takaluoma Lapua 1670-1720 10  
Orijärvi Kisko 1758-1955 924 665 1,32 Cu; 3,32 Zn; 1,03 Pb; Au; Ag
Pitkäranta Impilahti 1772-1920 1 108 221 1,50 Cu; 0,10 Sn; 40 Ag; 40 Fe
Outokumpu Outokumpu 1910-1989 31 679 937 3,36 Cu, 0,88 Zn; 0,23 Co; 22,02 S
Ylöjärvi Ylöjärvi 1943-1966 4 013 449 0,75 Cu; 0,11 WO3; 0,04 Au; As
Aijala Kisko 1948-1961 835 453 1,59 Cu; 0,66 Zn; 14 Ag; 0,7 Au
Luikonlahti Kaavi 1958-1983 6 873 618 0,99 Cu; 0,61 Zn; 0,11 Co; 17,22 S
Hällinmäki Virtasalmi 1966-1984 4 179 130 0,78 Cu
Vuonos Outokumpu 1967-1986 11 001 202 2,14 Cu; 1,31 Zn; 0,14 Co; 14,64 S
Hammaslahti Pyhäselkä 1971-1986 5 591 860 1,11 Cu; 1,26 Zn
Pahtavuoma Kittilä 1974-1993 294 439 1,07 Cu

Kirjallisia mainintoja Suomen vanhoista metallikaivoksista on niukasti. Mahdollisesti vanhimmasta metallikaivoksesta, Remojärven vaskikaivoksesta Savossa, Wathén (1856) toteaa, että se sijaitsi Remojärven neljänneskunnassa (fjerding), joka kuningas Kustaa Vaasan aikana kuului Visulahden hallintopitäjään Savonlinnan läänissä. Kuningas oli ehkä jopa käynyt kaivoksella, jota olisi louhittu vuosina 1525 - 1533, ja jossa oli ollut kuparikiisua. Vielä vuonna 1557 Juhana herttuan käskystä paikkaa mahdollisesti tutkittiin ja olisi löytynyt myös sinkkiä. Työstä on maininta Juhana herttuan kirjeessä 21.12.1557 Gustaf Finckelle vaskivuoren tutkimisesta (Hultin 1897). Valitettavasti muuta ei kaivoksesta tiedetäkään. Nimestä päätellen se olisi sijainnut jossain Juvalla Remojärven kylän alueella.

Ojamon rautakaivosta Lohjalla on yleensä pidetty Suomen vanhimpana tunnistettuna metallikaivoksena vuodelta 1530. Edellä esitetyn perusteella jonkin asteista kaivostoimintaa olisi kuitenkin ollut jo aikaisemmin Savossa. Suomen muusta vuoriviljelyksestä on Hultinin (1897) löytämiä mainintoja Juhana herttuan kirjeenvaihdossa vuosilta 1556 - 1561.

2. Lyijykaivokset

Merkittäviä lyijyvaltaisia kaivoksia ja vanhimmat ennen vuotta 1700 toiminnassa olleet (malmin määrä rikastuksessa tonnia, jalometallit g/t, muut %).

Kaivos Kunta Vuodet Malmia Keskipitoisuus
Markby Kemiö 1558-1707 10  
Grelsby Finström 1610-1674 10  
Silverskär Saltvik 1610 10  
Forsby Pernaja 1612-1752 10  
Forsö Pernaja 1612-1752 10  
Hopeamäki-Aijala Kisko 1677-1916 500  
Aurums-Aijala Kisko 1684-1957 20  
Peuravuono Petsamo 1875-1909 150  
Korsnäs Korsnäs 1958-1972 869 301 3,56 Pb; 0,83 Ln2O3

Lyijy on ollut usean kaivosyrityksen kohteena. Syynä siihen oli luonnollisesti lyijyhohteen usein sisältämä hopea. Toisaalta usein grafiittia on voitu sekoittaa lyijyhohteeksi. Suomen ainoa varsinainen lyijykaivos sijaitsi Korsnäsissä, missä rikastuksen sivutuotteena saatiin myös lantanidirikastetta.


3. Sinkkikaivokset

Merkittäviä sinkkivaltaisia kaivoksia ja vanhimmat ennen vuotta 1700 toiminnassa olleet (malmin määrä rikastuksessa tonnia vuoteen 2001 mennessä, pitoisuudet %).

Kaivos Kunta Vuodet Malmia Keskipitoisuus
Attu Parainen 1630-1891 20 1,76 Zn; 1,05 Pb; 0,16 Cu
Grundsjö Karjaa 1670 10  
Skogböle Pohja 1677-1678 10  
Metsämonttu Kisko 1951-1974 1 508 238 3,34 Zn; 0,74 Pb; 0,28 Cu; 24,8 Ag
Vihanti Vihanti 1952-1992 27 938 832 5,17 Zn; 0,48 Pb; 0,40 Cu; 26,6 Ag
Pyhäsalmi Pyhäsalmi 1959- 35 856 050 2,38 Zn; 0,81 Cu; 0,55 Au, 35,22 S
Kangasjärvi Keitele 1984-1985 91 205 5,14 Zn; 0,09 Cu; 38,00 S
Ruostesuo Kiuruvesi 1988-1990 238 420 2,63 Zn; 0,30 Cu; 0,34 Au; 31,09 S
Mullikkoräme Pyhäsalmi 1989-2000 1 203 298 6,08 Zn; 0,30 Cu; 1,01 Au; 17,05 S



Perusmetallikaivoksia käsitteleviä lähteitä:
Furuhjelm (1885c) Pitkäranta grufvor och smältverk
Hultin (1897) Historiallisia tietoja Suomen vuoritoimesta Ruotsin vallan aikana
Inkinen & Hiltunen (1980) Copper deposits in northern Finland
Marmo & Mikkola (1951) On sulphides of the sulphide-bearing schists of Finland
Mikkola & Rouhunkoski (1980) The copper deposits and their metallogeny
Mäki (1997) Geology and mineral deposits of the Central Ostrobothnia
Wathén (1856) Öfversikt af finska jernhantering grundad på bergmalmer

 

Seuraavalle sivulle >>>

Sivun alkuun Sisällysluetteloon Geotieto GTK:n etusivulle

painonappi, linkki palautesivulle painonappi, linkki tekijänoikeustietoihin
ohut alanauha
gtk:n logo, linkki pääsivulle