GTK:n logo ylänauhassa
GTK/ Tietoaineistot/Suomen kaivosteollisuus
 
Tuotantolaitokset

Historiallisena aikana Suomessa toimineet ruukit, joista perustamis- ja sulkemisvuosina mainitaan ensimmäiset ja viimeisimmät sekä keskimääräinen kesto vuosissa.


Kaikki ruukit

Ruukki Luku Perustettu Suljettu Kesto
Metallisulatot 6 1561-1875 1563-1904 42
Masuunit        
  Vuorimalmi 40 1530-1899 1558-1980 141
  Järvimalmi 25 1746-1879 1849-1920 47
Harkkohytit 47 1788-1880 1802-1962 23
Manufaktuuripajat 17 1687-1879 1704-1898 19

 

Metallisulatot

Ruukki
Kunta
Perustettu Suljettu Kesto Metalli
Ensimmäiset:          
Bäkkseide Mustasaari 1561 1563 2 Kupari ?
Kärkelä Karjalohja 1765 1882 117 Kupari
Kornankoski Pudasjärvi 1768 1779 11 Kupari
Herajoki Eno 1815 1844 29 Kupari
Pitkäranta Impilahti 1818 1904 86 Kupari, tina, hopea
Åminnefors Pohja 1875 1883 8 Sinkki
Viimeiset:          
Åminnefors Pohja 1875 1883 8 Sinkki
Pitkäranta Impilahti 1818 1904 86 Kupari


Jo vuosina 1561 - 1563 on Mustasaaressa Ingessonin kaivoksen yhteydessä saattanut olla Korsholman linnanvoudin Hans Ingessonin rakennuttama Bäkkseiden kuparihytti. Tiedot sulatuksesta ovat vähäiset, varsinkin kun kuparimalmiakaan ei ilmeisesti saatu lainkaan (Fontell 1884).

Metallisulatoista Kärkelän ruukki perustettiin hyödyntämään lähinnä Kiskon Orijärven kuparimalmia.

Iinattivaaran kuparikaivoksen yhteyteen rakennettiin Kornankoskelle hytti, jonka toiminta oli valitettavan kituuttavaa (Schalin 1905).

Herajoen ruukkiin oli tarkoitus tuoda kuparimalmia Enon ja Kontiolahden alueelta, jolla kaikkiaan on ollut ainakin 16 pientä kaivosta kuten Hokka, Johannaperi, Jussinsuo, Kyykkä ja Mäntykallio. Ruukilla oli sangen omituiset vaiheet ja huolimatta sen pitkästä iästä, ei ole saatu selvyyttä edes siitä, oliko malmia pysyvästi ja riittävästi saatavissa (Laine 1948).

Pääasiassa vuorimalmia käyttäneet rautaruukit

Ruukki Kunta Perustettu Suljettu Kesto
Ensimmäiset:        
Nyby Siuntio 1530 1558 28
Svartå Karjaa 1560 1901 321
Antskog Pohja 1630 1880 250
Billnäs Pohja 1641 1905 264
Köngäs Pajala 1645 1879 234
Fagervik Inkoo 1646 1902 256
Fiskars Pohja 1649 1904 255
Orisberg Isokyrö 1676 1900 224
Viimeiset:        
Skogby Tammisaari 1682 1908 226
Tykö Perniö 1686 1908 222
Trollshovda Tammisaari 1840 1915 75
Ristioja Impilahti 1899 1917 18
Noormarkku Noormarkku 1806 1920 114
Strömfors Ruotsinpyhtää 1698 1950 252
Mariefors Tuusula 1795 1980 185
Åminnefors Pohja 1875 1996 121


Viimeisistä myös Billnäs, Dalsbruk, Fiskars, Jokioinen, Tykö eli Teijo ja Åminnefors toimivat vielä nykyäänkin, mutta uudenlaisina metallitehtaina.

Vaikka Köngäksen ruukki sijaitsikin Länsipohjassa Ruotsin puolella Tornionjoen suulla, sen omistajat olivat samoja kuin Kaaranneskosken ruukilla Pellossa. Samoin niiden toiminta oli sidoksissa toisiinsa (Nokelainen 1985, Peura 1987).

Impilahden Välimäen kaivoksen raudan sulattamiseksi rakennettiin kaksi masuunia Suomen silloisen rajan taakse Viteleen Laatokan rannalle. Laitoksen sijaintiin vaikutti se, että Venäjä oli asettanut tulleja Suomesta tuotavalle takkiraudalle ja toisaalta Pietarin teräsyhtiö oli saanut tullivapauden Suomesta tuotavalle malmille. Ruukki toimi vuosina 1894 - 1906 (Hyttinen 1997).

Harlun Hämekoskea ei yllä olevaan ole laskettu mukaan koska ruukki perustettiin vasta vuonna 1921 sekä sulatti lähinnä vain romurautaa. Laitos lopetti toimintansa Talvisodan alussa vuonna 1939.


Pääasiassa järvimalmia käyttäneet rautaruukit

Ruukki Kunta Perustettu Suljettu Kesto
Ensimmäiset:        
Juantehdas Juankoski 1746 1911 165
Raivola Kivennapa 1800 1874 74
Annantehdas Suojärvi 1809 1905 96
Varkaus Varkaus 1815 1908 93
Säyneinen Juankoski 1821 1858 37
Sumpula Rautu 1827 1882 55
Viimeiset:        
Souru Karttula 1868 1907 39
Varkaus Varkaus 1815 1908 93
Juantehdas Juankoski 1746 1911 165
Jyrkkäkoski Sonkajärvi 1831 1918 87
Värtsilä Värtsilä 1851 1920 69

 

Harkkohytit

Ruukki Kunta Perustettu Suljettu Kesto
Ensimmäiset:        
Sinettä Rovaniemen mlk 1788 1858e ?
Urimolahti Varpaisjärvi 1792 1858 66
Hyppyrinkoski Kaavi 1795 1802 7
Kaaranneskoski Pello 1795 1807 12
Salahmi Vieremä 1807 1908 101
Kortteinen Kaavi 1823 1851 28
Viimeiset:        
Kiminki Karstula 1839 1897 58
Koskensaari Petäjävesi 1850 1897 47
Pankakoski Lieksa 1829 1903 74
Salahmi Vieremä 1807 1908 101
Inha Ähtäri 1841 1962 105

Koskensaari ja Inha toimivat uudessa muodossaan vielä nykyäänkin.

Manufaktuuripajat

Ruukki Kunta Perustettu Suljettu Kesto
Ensimmäiset:        
Juvankoski Kuolemajärvi 1687 1704 17
Sippola Anjalankoski 1691 1705 14
Huppoinen Viipurin mlk 1696 1704 8
Yläsäiniö Viipurin mlk 1761 1813 52
Tervajoki Vahviala 1798 1809 11
Peippola Uusikirkko 1800 1844 44
Viimeiset:        
Läskelä Harlu 1859 1888 29
Nurmi Vahviala 1875 1891 16
Turku Turku 1855 1898 43

 

seuraavalle sivulle >>>

Sivun alkuun Sisällysluetteloon Geotieto GTK:n etusivulle

painonappi, linkki palautesivulle painonappi, linkki tekijänoikeustietoihin
ohut alanauha
gtk:n logo, linkki pääsivulle