GTK:n logo ylänauhassa
GTK/ Tietoaineistot/Suomen kaivosteollisuus
 
Rautakaivokset

Historiallisesti rautakaivoksilla on ollut suurin merkitys Suomen vuoriteollisuudessa. Tämä ilmenee myös siinä, että niitä on ollut lukumääräisesti selvästi enemmän kuin perusmetallikaivoksia. Niiden koko on vaihdellut lyhytikäisistä pienistä kuopista sellaisiin, joissa louhintaa tehtiin satojen vuosien aikana ja louhintamäärät olivat kymmeniä tuhansia tonneja. Suurin 1900-luvun rautakaivoksista oli Otanmäki, jossa malminlouhinta oli yli 25 miljoonaa tonnia. Viimeiset rautakaivokset Suomessa olivat Rautuvaara ja Hannukainen Kolarissa.

Merkittäviä rautakaivoksia ja vanhimmat ennen vuotta 1700 toiminnassa olleet (malmin määrä rikastuksessa tonnia, pitoisuudet %).

Kaivos Kunta Vuodet Malmia Keskipitoisuus
Ojamo Lohja 1533-1863 11 780 45 Fe
Vittinki Ylistaro 1563-1920 490 32 Fe
Sådö Inkoo 1610-1844 920 30 Fe
Korpoström Korppoo 1610 10 35 Fe
Krampo Nauvo 1610 10 35 Fe
Korkulla Kirkkonummi 1641-1888 10 35 Fe
Strömsberg Porvoo 1641 10 35 Fe
Orisberg Isokyrö 1659 10 35 Fe
Juvakaisenmaa Kolari 1662-1917 250 50 Fe
Långvik Inkoo 1663-1863 490 30 Fe
Svarfvarböle Karjaa 1668-1703 45 27 Fe
Morbacka Lohja 1668-1873 100 30 Fe
Gerknäs Lohja 1669 10 27 Fe
Knasabacka Karjaa 1670-1818 10 35 Fe
Malmberg Kisko 1670-1866 15 070 24 Fe
Veijans Siuntio 1670 10 30 Fe
Lappträsk Siuntio 1675 10 35 Fe
Hermala Lohja 1686-1847 30 30 Fe; Zn
Hellboms-Aijala Kisko 1688-1831 40 30 Fe
Vihiniemi Perniö 1690-1865 25 269 30 Fe
Kelkkala Tammisaari 1690-1900 2 190 35 Fe
Sillböle Vantaa 1744-1866 35 405 45 Fe
Tavastby Vantaa 1769-1860 19 043 42 Fe
Kulonsuonmäki Karkkila 1817-1896 23 915 40 Fe; 1,85 Ti
Pahalahti Kisko 1826-1866 7 703 37 Fe; Ti
Haukia Kisko 1833-1865 2 343 37 Fe
Jussarö Tammisaari 1834-1967 1 645 758 28,0 Fe
Väsby Korppoo 1839-1864 3 759 32 Fe; 10 Ti
Välimäki Impilahti 1889-1910 347 717 32,5 Fe; 5,5 Ti
Kärväsvaara Kemijärvi 1921-1967 929 487 46,21 Fe
Otanmäki Vuolijoki 1949-1985 25 423 564 33,92 Fe; 7,57 Ti; 0,26 V
Raajärvi Kemijärvi 1962-1975 5 119 062 40,62 Fe
Rautuvaara Kolari 1962-1988 11 564 405 46,78 Fe; 0,36 Cu
Vuorokas Vuolijoki 1965-1985 1 348 000 34 Fe; 7,5 Ti; 0,2 V
Mustavaara Taivalkoski 1974-1985 13 446 100 0,20 V
Hannukainen Kolari 1978-1990 4 563 080 43 Fe; 0,88 Cu; 1 Au

Ojamon kaivos Lohjalla on Suomen ensimmäinen varmuudella tunnistettu metallikaivos. Erik Fleming sai Ruotsin kuningas Kustaa Vaasalta 5.9.1542 kaivospiirioikeuden (privilegion) Ojamon rautakaivokseen (Hultin 1897, Neovius 1911). Kuitenkin tätä ennen Fleming oli perustanut vuonna 1530 Siuntioon Nybyn ruukin tarkotuksella hyödyntää Ojamon rautamalmia. Tämän perusteella voidaan olettaa, että Ojamo oli tunnettu jo ennen vuotta 1530.

Rautakaivoksia käsitteleviä lähteitä:
Hultin (1897) Historiallisia tietoja Suomen vuoritoimesta Ruotsin vallan aikana
von Knorring (1955) A mineralogical and geochemical study of the metamorphic iron-ores of S.W. Finland
Lehto & Niiniskorpi (1977) Pohjois- ja Itä-Suomen rautamuodostumat
Neovius (1911) Historiallinen esitys Ojamon ratsutilasta Lohjan pitäjässä
Nuutilainen & Paakkola (1977) The iron ore deposits in Finland
Puustinen (2001) Lake ores and iron industry in Finland during the period 1811 - 1916
RAETSU (1982) Suomen rautamalmiesiintymät, malmiutumat ja malmiviitteet
Sipilä (1981) Lounais-Suomen rautamalmeista
Wathén (1857) Om titanhaltige jern-malmer i metallurgiskt hänseende


seuraavalle sivulle >>>

Sivun alkuun Sisällysluetteloon Geotieto GTK:n etusivulle

painonappi, linkki palautesivulle painonappi, linkki tekijänoikeustietoihin
ohut alanauha
gtk:n logo, linkki pääsivulle